TIMES is the largest pan-European case study competition for Industrial Engineering and Management students. This prestigious, highly acclaimed event has successfully been organised since 1994 and attracts around 250 top teams each year. Two qualification rounds are required to be selected for the TIMES Final, which takes place in an annually changing venue in Europe. Before reaching this final stage, all the participants take part in a Local Qualification at their home university. The winning team is then allowed to participate in one of the seven Semi Finals, which are organised throughout Europe. The final week eventually brings together the winning teams from each Semi Final to determine Europe’s “IEM Students of the Year”.
More about TIMES
]]>TIMES is the largest pan-European case study competition for Industrial Engineering and Management students. This prestigious, highly acclaimed event has successfully been organised since 1994 and attracts around 250 top teams each year. Two qualification rounds are required to be selected for the TIMES Final, which takes place in an annually changing venue in Europe. Before reaching this final stage, all the participants take part in a Local Qualification at their home university. The winning team is then allowed to participate in one of the seven Semi Finals, which are organised throughout Europe. The final week eventually brings together the winning teams from each Semi Final to determine Europe’s “IEM Students of the Year”.
More about TIMES
]]>Kiireestä ja koetusta hoitajapulasta huolimatta kotihoidon palvelujen tuottavuus on heikkoa; palvelujen piirissä olevat asiakkaat eivät saa riittävää hoitoa. Entä jos ongelma ei olisikaan resurssipula vaan tapa, jolla kotihoidon palveluja suunnitellaan ja toteutetaan?
Johan Groop osoittaa väitöstutkimuksessaan Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle, että kotihoitopalvelujen huono tuottavuus ja jatkuva puute hoitajista johtuu alalle vakiintuneista harhaluuloista tehokkaista toimintatavoista. Groop löysi tutkimuksessaan kolme toisiinsa liittyvää ydinongelmaa, joihin puuttumalla kotihoidon tuottavuutta voidaan parantaa huomattavasti.
Ruuhkautuva aamu sotkee koko kotihoitopalvelun
Ensinnäkin kotihoitajien työ on nykyisin suunniteltu siten, että yhden hoitajan asiakkaat asuvat mahdollisimman lähellä toisiaan. Kun matka-ajoissa ja -kustannuksissa säästetään, toiminnan uskotaan olevan tehokasta. Groopin tutkimus taas todistaa, että tämä johtaa kohtuuttomaan työvoiman tarpeeseen aamulla ja sen ylitarjontaan myöhemmin päivällä.
– Aamut ruuhkautuvat, sillä hoitajat tekevät sekaisin sekä tiettyihin kellonaikoihin sidottuja hoitokäyntejä että töitä, joiden ajankohdalla ei ole merkitystä, Groop tiivistää syyn suurimpaan ongelmaan.
Toiseksi hoitajien vakanssit on sidottu tiettyihin toimialueisiin, mikä estää hoitajia liikkumasta eri alueiden välillä työvoiman tarpeen mukaan.
– Hoitajan työaikaa ei haluta tuhlata matkoihin, mutta tärkeämpää olisi huolehtia siitä, että työ jakautuu tasaisesti koko päivälle ja alueille, joilla kysyntää on eniten. Nyt yhden kunnan sisällä joudutaan joillain alueilla ostamaan vuokratyötä yksityisiltä palveluntarjoajilta, vaikka läheisillä toimialueilla olisi vapaita hoitajia, Groop toteaa.
Kolmannen ongelman aiheuttaa jokaisen toimialueen jokaisen hoitajan hyödyntäminen riippumatta siitä, tarvitaanko heitä vai ei. Vaikka jonkin toimialueen töihin tarvittaisiin vain osa hoitajista, tehtävät jaetaan silti kaikkien kesken. Näin aamuun on mahdollista siirtää entistä enemmän hoitokäyntejä, joiden ajankohdalla ei olisi merkitystä, ja ruuhkapiikki pahenee.
– Usein pienten yksityiskohtien tehostaminen siellä täällä vain pahentaa varsinaista ongelmaa. Päädytään tekemään tehokkaasti asioita, joita ei kannattaisi tehdä lainkaan, Groop kiteyttää.
Väitöstutkimus keskittyi Espoon kaupungin kotihoitoon, mutta Groopin mukaan ongelmat ovat samat ympäri maan.
Hoitajat asiakkaiden eikä alueiden tarpeisiin
– Nykyinen toimintamalli ei palvele kenenkään etua – ei hoitajien, terveydenhuollon eikä kotihoitoa tarvitsevien ihmisten.
Groopin esittämät ratkaisut ovat yksinkertaisia. Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta. Kellonajan suhteen kriittiset tehtävät keskitetään aamuun ja kiireettömät iltapäivään. Lisäksi muodostetaan ”hoitajapuskuri” eli kaikkia hoitajia ei lähetetä kentälle, vaan heidät varataan paikkaamaan työvoiman tarvetta kiireisimmillä alueilla.
– Tarkoitus ei missään nimessä ole karsia hoitohenkilökuntaa vaan pystyä tekemään enemmän nykyisillä resursseilla ja helpottaa hoitajien työtä, Groop korostaa.
– Kun hoitajilla ei ole jatkuva kiire ja aikataulut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden eikä ajoreittien mukaan, hoitajat voivat todella keskittyä elämänlaadun parantamiseen.
Lisätietoja:
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tuotantotalouden laitos
Johan Groop
p. +35 850 301 6146
]]>Kiireestä ja koetusta hoitajapulasta huolimatta kotihoidon palvelujen tuottavuus on heikkoa; palvelujen piirissä olevat asiakkaat eivät saa riittävää hoitoa. Entä jos ongelma ei olisikaan resurssipula vaan tapa, jolla kotihoidon palveluja suunnitellaan ja toteutetaan?
Johan Groop osoittaa väitöstutkimuksessaan Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle, että kotihoitopalvelujen huono tuottavuus ja jatkuva puute hoitajista johtuu alalle vakiintuneista harhaluuloista tehokkaista toimintatavoista. Groop löysi tutkimuksessaan kolme toisiinsa liittyvää ydinongelmaa, joihin puuttumalla kotihoidon tuottavuutta voidaan parantaa huomattavasti.
Ruuhkautuva aamu sotkee koko kotihoitopalvelun
Ensinnäkin kotihoitajien työ on nykyisin suunniteltu siten, että yhden hoitajan asiakkaat asuvat mahdollisimman lähellä toisiaan. Kun matka-ajoissa ja -kustannuksissa säästetään, toiminnan uskotaan olevan tehokasta. Groopin tutkimus taas todistaa, että tämä johtaa kohtuuttomaan työvoiman tarpeeseen aamulla ja sen ylitarjontaan myöhemmin päivällä.
– Aamut ruuhkautuvat, sillä hoitajat tekevät sekaisin sekä tiettyihin kellonaikoihin sidottuja hoitokäyntejä että töitä, joiden ajankohdalla ei ole merkitystä, Groop tiivistää syyn suurimpaan ongelmaan.
Toiseksi hoitajien vakanssit on sidottu tiettyihin toimialueisiin, mikä estää hoitajia liikkumasta eri alueiden välillä työvoiman tarpeen mukaan.
– Hoitajan työaikaa ei haluta tuhlata matkoihin, mutta tärkeämpää olisi huolehtia siitä, että työ jakautuu tasaisesti koko päivälle ja alueille, joilla kysyntää on eniten. Nyt yhden kunnan sisällä joudutaan joillain alueilla ostamaan vuokratyötä yksityisiltä palveluntarjoajilta, vaikka läheisillä toimialueilla olisi vapaita hoitajia, Groop toteaa.
Kolmannen ongelman aiheuttaa jokaisen toimialueen jokaisen hoitajan hyödyntäminen riippumatta siitä, tarvitaanko heitä vai ei. Vaikka jonkin toimialueen töihin tarvittaisiin vain osa hoitajista, tehtävät jaetaan silti kaikkien kesken. Näin aamuun on mahdollista siirtää entistä enemmän hoitokäyntejä, joiden ajankohdalla ei olisi merkitystä, ja ruuhkapiikki pahenee.
– Usein pienten yksityiskohtien tehostaminen siellä täällä vain pahentaa varsinaista ongelmaa. Päädytään tekemään tehokkaasti asioita, joita ei kannattaisi tehdä lainkaan, Groop kiteyttää.
Väitöstutkimus keskittyi Espoon kaupungin kotihoitoon, mutta Groopin mukaan ongelmat ovat samat ympäri maan.
Hoitajat asiakkaiden eikä alueiden tarpeisiin
– Nykyinen toimintamalli ei palvele kenenkään etua – ei hoitajien, terveydenhuollon eikä kotihoitoa tarvitsevien ihmisten.
Groopin esittämät ratkaisut ovat yksinkertaisia. Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta. Kellonajan suhteen kriittiset tehtävät keskitetään aamuun ja kiireettömät iltapäivään. Lisäksi muodostetaan ”hoitajapuskuri” eli kaikkia hoitajia ei lähetetä kentälle, vaan heidät varataan paikkaamaan työvoiman tarvetta kiireisimmillä alueilla.
– Tarkoitus ei missään nimessä ole karsia hoitohenkilökuntaa vaan pystyä tekemään enemmän nykyisillä resursseilla ja helpottaa hoitajien työtä, Groop korostaa.
– Kun hoitajilla ei ole jatkuva kiire ja aikataulut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden eikä ajoreittien mukaan, hoitajat voivat todella keskittyä elämänlaadun parantamiseen.
Lisätietoja:
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tuotantotalouden laitos
Johan Groop
p. +35 850 301 6146
]]>Aino Tenhiälän tutkimusaihe on palkitsemisjärjestelmien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja yritysten taloudelliseen tulokseen.
Lisätietoja Suomen Akatemia
]]>Aino Tenhiälän tutkimusaihe on palkitsemisjärjestelmien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja yritysten taloudelliseen tulokseen.
Lisätietoja Suomen Akatemia
]]>Joonas Järvinen Tuotantotalouden laitokselta tuli palkituksi väitöskirjastaan ”Dynamics of ecological interdependences between European paper & pulp and printing & publishing industries, 1950-2005” (suomeksi: Ekologisten vuorovaikutusten dynamiikka eurooppalaisten paperiteollisuus- ja painotuotetoimialojen välillä 1950-2005) ja se käsittelee toimialatason vuorovaikutuksia paperiteollisuus- ja painotuotetoimialojen välillä neljässä Euroopan maassa (Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa ja Suomi). Työn ohjaajana ja valvojana toimi professori Juha-Antti Lamberg.
Väitöstiedote (pdf)
]]>Joonas Järvinen Tuotantotalouden laitokselta tuli palkituksi väitöskirjastaan ”Dynamics of ecological interdependences between European paper & pulp and printing & publishing industries, 1950-2005” (suomeksi: Ekologisten vuorovaikutusten dynamiikka eurooppalaisten paperiteollisuus- ja painotuotetoimialojen välillä 1950-2005) ja se käsittelee toimialatason vuorovaikutuksia paperiteollisuus- ja painotuotetoimialojen välillä neljässä Euroopan maassa (Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa ja Suomi). Työn ohjaajana ja valvojana toimi professori Juha-Antti Lamberg.
Väitöstiedote (pdf)
]]>Professori Markus Mäkelä työskentelee Wärtsilä-konsernin palveluliiketoiminnan kehitysjohtajana vastuualueenaan mm. globaalit yritysosto- ja strategiaprosessit sekä strategiset kehittämisohjelmat. Hän on aiemmin työskennellyt Sitran kehitysjohtajana ja sitä ennen pääosin yliopistouralla, mm. professorina ja laboratorion johtajana Turun yliopistossa, tutkimusjohtajana Teknillisessä korkeakoulussa sekä tutkijana useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa sekä Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hän on toiminut Teknillisen korkeakoulun dosenttina aiemmin vuosina 2005–2010.
Filosofian tohtori Marja Toivonen toimii palveluliiketoiminnan ja palveluinnovaatioiden tutkimusprofessorina VTT:llä, jonne hän siirtyi BIT tutkimuskeskuksen johtajan tehtävästä vuoden 2011 alussa.
Toivonen työskentelee edelleen kiinteässä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Tuotantotalouden laitoksella hän ohjaa useita väitöskirjoja palvelututkimuksen alalta. Lisäksi hän pitää vuosittain suositun, erinomaiset kurssipalautteet saaneen kurssin Service Management and Engineering -maisteriohjelmassa. Hän on toiminut ”palvelujen kehittämisen ja palveluinnovaatioiden” dosenttina Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 2007.
]]>Professori Markus Mäkelä työskentelee Wärtsilä-konsernin palveluliiketoiminnan kehitysjohtajana vastuualueenaan mm. globaalit yritysosto- ja strategiaprosessit sekä strategiset kehittämisohjelmat. Hän on aiemmin työskennellyt Sitran kehitysjohtajana ja sitä ennen pääosin yliopistouralla, mm. professorina ja laboratorion johtajana Turun yliopistossa, tutkimusjohtajana Teknillisessä korkeakoulussa sekä tutkijana useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa sekä Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hän on toiminut Teknillisen korkeakoulun dosenttina aiemmin vuosina 2005–2010.
Filosofian tohtori Marja Toivonen toimii palveluliiketoiminnan ja palveluinnovaatioiden tutkimusprofessorina VTT:llä, jonne hän siirtyi BIT tutkimuskeskuksen johtajan tehtävästä vuoden 2011 alussa.
Toivonen työskentelee edelleen kiinteässä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Tuotantotalouden laitoksella hän ohjaa useita väitöskirjoja palvelututkimuksen alalta. Lisäksi hän pitää vuosittain suositun, erinomaiset kurssipalautteet saaneen kurssin Service Management and Engineering -maisteriohjelmassa. Hän on toiminut ”palvelujen kehittämisen ja palveluinnovaatioiden” dosenttina Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 2007.
]]>Palkintovaliokunta arvioi Tynjälän tutkimuksen tieteellisesti erittäin korkeatasoiseksi ja kehui sitä innovatiivisesta lähestymistavasta toimitusketjun mittaamiseen ja tuotesuunnitteluun.
]]>Palkintovaliokunta arvioi Tynjälän tutkimuksen tieteellisesti erittäin korkeatasoiseksi ja kehui sitä innovatiivisesta lähestymistavasta toimitusketjun mittaamiseen ja tuotesuunnitteluun.
]]>Syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat valmistuvat uusista kandidaatintutkinnoista, joiden suunnittelu on käynnistynyt. Kuluvan vuoden aikana perustieteiden korkeakoulu on tehnyt valmistelutyötä yhdessä muiden tekniikan koulujen kanssa. Mauri Airilan vetämän yliopistotasoisen sateenvarjoprojektin tavoitteena on tuottaa yhteinen kehys tekniikan alan kandidaattikoulutuksen uudistamiselle. Tämä projekti järjesti kick-off tilaisuuden 4. lokakuuta. Ylimmän tason valmistelutyöhön vaikuttavat aktiivisesti Eero Eloranta ja Stina Immonen.
Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea opetuksen laadun kehittäminen, opintojen keston lyhentäminen ja opiskelijoiden parempi sitouttaminen oppimiseen jo ensimmäisistä viikoista alkaen. Uusien kandidaattiohjelmien opetussuunnitelmien ja opetuksen tuottaminen vaatii laitoksilta vahvaa panosta. Tuotantotalouden laitoksella uudistuksen toteutusta organisoimaan on perustettu oma projektiryhmä, jonka vetäjänä toimi Jouko Karjalainen. Järjestämme kick-off tilaisuuden tuotantotalouden opiskelijoille ja opettajille MAANANTAINA 28.11. klo 9:00 – 11:00 salissa TU3/4.
]]>Syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat valmistuvat uusista kandidaatintutkinnoista, joiden suunnittelu on käynnistynyt. Kuluvan vuoden aikana perustieteiden korkeakoulu on tehnyt valmistelutyötä yhdessä muiden tekniikan koulujen kanssa. Mauri Airilan vetämän yliopistotasoisen sateenvarjoprojektin tavoitteena on tuottaa yhteinen kehys tekniikan alan kandidaattikoulutuksen uudistamiselle. Tämä projekti järjesti kick-off tilaisuuden 4. lokakuuta. Ylimmän tason valmistelutyöhön vaikuttavat aktiivisesti Eero Eloranta ja Stina Immonen.
Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea opetuksen laadun kehittäminen, opintojen keston lyhentäminen ja opiskelijoiden parempi sitouttaminen oppimiseen jo ensimmäisistä viikoista alkaen. Uusien kandidaattiohjelmien opetussuunnitelmien ja opetuksen tuottaminen vaatii laitoksilta vahvaa panosta. Tuotantotalouden laitoksella uudistuksen toteutusta organisoimaan on perustettu oma projektiryhmä, jonka vetäjänä toimi Jouko Karjalainen. Järjestämme kick-off tilaisuuden tuotantotalouden opiskelijoille ja opettajille MAANANTAINA 28.11. klo 9:00 – 11:00 salissa TU3/4.
]]>Aalto-yliopiston Tuotantotalouden kilta Prodekon alumnien järjestämän varainkeruukampanjan lopputulos julkistettiin Prodekon 45-vuotisjuhlassa 15.10.2011. Alumnit lahjoittivat yli 360 000 euroa vuosina 2010-2011, mikä Suomen valtion tarjoaman 2,5-kertaisen lisän ansiosta tuotti Aalto-yliopiston säätiöpääomaan lähes 1,3 miljoonaa euroa.
Prodeko on tarttunut innokkaasti Aalto-yliopiston tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin ja haluaa olla aallon harjalla rakentamassa Suomen tulevaisuutta. “On ollut todella hienoa nähdä, kuinka monet prodekolaiset ovat lähteneet tekemään töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi”, kehuu puheenjohtaja Martti Heikkilä.
“Tiiviissä alumniverkostossa on voimaa”, jatkaa Prodekon alumnijärjestön puheenjohtaja Kaj Hagros. “Opiskeluajan järjestötoiminnassa on valettu pohja ystävyyssuhteille, jotka kantavat työelämään ja aina senioriaikaan saakka.” Prodeko toivoo Aalto-yliopiston tukevan aktiivista alumnitoimintaa myös jatkossa ja kannustaa muita opiskelijajärjestöjä vastaaviin tempauksiin.
“Haluan, että lapsenlapsillanikin on Suomi, jossa on hyvä elää”, toteaa Prodekon neuvottelukunnan puheenjohtaja Jorma Eloranta. “Heidän sukupolvensa tulevaisuutta ajatellen tarvitaan kilpailukykyinen ja dynaaminen Aalto-yliopisto. On upeaa, että prodekolaiset opiskelijat ja alumnit ovat näin vahvasti rakentamassa maamme tulevaisuutta.”
Prodeko ja Prodekon Alumni kiittävät kaikkia lahjoittajia.
Jorma Eloranta
Prodekon neuvottelukunnan puheenjohtaja
vuorineuvos
Kaj Hagros
Prodekon Alumnin puheenjohtaja
toimitusjohtaja, Tecnotree Oyj
Martti Heikkilä
Prodekon puheenjohtaja
Lisätiedot: Martti Heikkilä, puheenjohtaja@prodeko.org, 050 411 6372
Aalto-yliopiston Tuotantotalouden kilta Prodekon alumnien järjestämän varainkeruukampanjan lopputulos julkistettiin Prodekon 45-vuotisjuhlassa 15.10.2011. Alumnit lahjoittivat yli 360 000 euroa vuosina 2010-2011, mikä Suomen valtion tarjoaman 2,5-kertaisen lisän ansiosta tuotti Aalto-yliopiston säätiöpääomaan lähes 1,3 miljoonaa euroa.
Prodeko on tarttunut innokkaasti Aalto-yliopiston tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin ja haluaa olla aallon harjalla rakentamassa Suomen tulevaisuutta. “On ollut todella hienoa nähdä, kuinka monet prodekolaiset ovat lähteneet tekemään töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi”, kehuu puheenjohtaja Martti Heikkilä.
“Tiiviissä alumniverkostossa on voimaa”, jatkaa Prodekon alumnijärjestön puheenjohtaja Kaj Hagros. “Opiskeluajan järjestötoiminnassa on valettu pohja ystävyyssuhteille, jotka kantavat työelämään ja aina senioriaikaan saakka.” Prodeko toivoo Aalto-yliopiston tukevan aktiivista alumnitoimintaa myös jatkossa ja kannustaa muita opiskelijajärjestöjä vastaaviin tempauksiin.
“Haluan, että lapsenlapsillanikin on Suomi, jossa on hyvä elää”, toteaa Prodekon neuvottelukunnan puheenjohtaja Jorma Eloranta. “Heidän sukupolvensa tulevaisuutta ajatellen tarvitaan kilpailukykyinen ja dynaaminen Aalto-yliopisto. On upeaa, että prodekolaiset opiskelijat ja alumnit ovat näin vahvasti rakentamassa maamme tulevaisuutta.”
Prodeko ja Prodekon Alumni kiittävät kaikkia lahjoittajia.
Jorma Eloranta
Prodekon neuvottelukunnan puheenjohtaja
vuorineuvos
Kaj Hagros
Prodekon Alumnin puheenjohtaja
toimitusjohtaja, Tecnotree Oyj
Martti Heikkilä
Prodekon puheenjohtaja
Lisätiedot: Martti Heikkilä, puheenjohtaja@prodeko.org, 050 411 6372
Timo Vuori also won the Best Student Paper award of the Managerial and Organizational Cognition division for his paper “When Groups Agree whilst Disagreeing: Implicit and Explicit Mental Models in Group Cognition,” which he co-authored with UK Professors Mark P. Healey and Gerard P. Hodgkinson.
In addition, both Natalia Vuori and Timo Vuori won the Outstanding Student Reviewer Awards of the Managerial and Organizational Cognition division.
The Academy of Management meeting is the largest and the most important international conference in management research. The meeting was organized in San Antonio, Texas 12-16.8, 2011. A total number of 5704 papers were submitted to the conference, of which 2879 were accepted for presentation. The best doctoral student paper awards in this conference are among the highest international recognitions that doctoral students can receive in management research.
Further information:
natalia.vuori@aalto.fi, 044-555 2787
timo.vuori@aalto.fi, 050-410 5731
Strategy Cognition research group: www.strategycognition.com
Timo Vuori also won the Best Student Paper award of the Managerial and Organizational Cognition division for his paper “When Groups Agree whilst Disagreeing: Implicit and Explicit Mental Models in Group Cognition,” which he co-authored with UK Professors Mark P. Healey and Gerard P. Hodgkinson.
In addition, both Natalia Vuori and Timo Vuori won the Outstanding Student Reviewer Awards of the Managerial and Organizational Cognition division.
The Academy of Management meeting is the largest and the most important international conference in management research. The meeting was organized in San Antonio, Texas 12-16.8, 2011. A total number of 5704 papers were submitted to the conference, of which 2879 were accepted for presentation. The best doctoral student paper awards in this conference are among the highest international recognitions that doctoral students can receive in management research.
Further information:
natalia.vuori@aalto.fi, 044-555 2787
timo.vuori@aalto.fi, 050-410 5731
Strategy Cognition research group: www.strategycognition.com
Lisätietoja Suomen Akatemia ja Aalto-yliopisto
]]>Lisätietoja Suomen Akatemia ja Aalto-yliopisto
]]>Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opintoyhteistyösopimuksen mukaisesti tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat voivat hakea Helsingin yliopiston oikeustieteellisen opintoja
Opintoihin hyväksytään vuosittain enintään 10 tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijaa ja enintään 10 oikeustieteellisen tiedekunnan perusopiskelijaa. Kumpikin yksikkö tekee esityksen opiskelijavalinnasta ja vastaanottaja tekee päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä. Opinto-oikeus kattaa noin 20 opintopisteen opinnot/opiskelija.
Myönnettävä opinto-oikeus on voimassa kaksi vuotta opinto-oikeuden alkamisesta 1.8.2011, ellei opinto-oikeuden myöntöpäätöksessä tai kurssilistassa ole toisin mainittu, kuitenkin korkeintaan siihen asti kun opiskelija suorittaa lähettävässä yliopistossa sen tutkinnon, jonka opiskelijana opinto-oikeus sopimuksen mukaisiin opintoihin on saatu. Jos jokin opiskelijan suunnitelmaan sisältyvä kurssi poistuu opetusohjelmasta opinto-oikeuden voimassaoloaikana, opiskelija voi sopia vastaavan kurssin suorittamisesta.
Opiskelija saa suorituksistaan todistuksen tai opintosuoritusotteen, jonka perusteella suoritukset kirjataan opiskelijan oman yliopiston opintorekisteriin. Opintojen hyväksilukemisesta päätetään opiskelijan oman yliopiston menettelytavan mukaisesti.
Opintoyhteistyö toteutetaan valtakunnallisen JOO-sopimuksen ulkopuolella, opinnot ovat maksuttomia.
Hakuaika sopimuksen mukaisiin opintoihin päättyy 31.5.2011 klo 15.45.
Valinnan tuloksista ilmoitetaan kesäkuun aikana.
Opinto-oikeutta haetaan Erillisten opintojen suoritusoikeutta koskevalla hakemuksella kohdasta Lomakkeet, Muut lomakkeet
Hakemuksen liitteenä toimitetaan:
Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden koulutusohjelma, Anne Johansson, PL 15500, 00076 AALTO
Lisätietoja opintosihteeri Anne Johansson, puh (09) 470 22161, anne.johansson@aalto.fi
Oikeustieteen opintoja suositellaan ensisijaisesti tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneille. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee oikeustieteellinen tiedekunta tuotantotalouden laitoksen esittämistä hakijoista. Mikäli hakijoita on enemmän kuin paikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen opintomenestystä kuvaavalla tunnusluvulla. Tunnusluku lasketaan kaavalla op/lk*ka. Kaavassa op on Aalto-yliopistossa suoritetut opintopisteet, lk läsnäololukukaudet ja ka arvosanojen painotettu keskiarvo. Kuluvaa läsnäololukukautta ei lasketa mukaan läsnäololukukausiin.
Kurssitarjonta:
Sopimusoikeudellinen moduuli (20 op)
Velvoiteoikeuden pakolliset aineopinnot: osio Sopimusoikeus (7 op)
Sopimusoikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Sopimusoikeus (6 op)
-Kansainvälinen kauppa ja kuljetusoikeus (7 op)
Immateriaalioikeudellinen moduuli (20 op)
Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot (9 op)
Kauppaoikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Immateriaalioikeus (10 op) + professori Oeschin kanssa sovittava ylimääräinen kirja (1 op) = 11 op
Kilpailuoikeudellinen moduuli (20 op)
Eurooppaoikeuden pakolliset aineopinnot (6 op)
Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot:
-luentosarja Markkinaoikeus (2 op)
Eurooppaoikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Kilpailuoikeus (6 op)
-Kilpailuoikeuden erityiskysymyksiä (6 op)
Vero-oikeudellinen moduuli (20/22 op)
Finanssioikeuden pakolliset aineopinnot (10 op)
Finanssioikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Finanssihallinto (10 op) TAI
-Yritysverotus ja arvonlisäverotus (12 op)
Tenttipäivät: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/Tenttipaivat_2011-2012.pdf
Opiskelijoiden tulee tarkistaa opetustarjonta oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta. Halutessaan opiskelija voi muokata moduulien sisältöä ja sisällyttää moduuliin muita oikeustieteellisen tiedekunnan kursseja kuin mitä tässä on mainittu, kuitenkin siten, että moduulin koko säilyy 20 opintopisteessä. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa muita kursseja, suositellaan, että hän ottaa yhteyttä opintoneuvoja Ritva Pernaseen, 191 22459, ritva.pernanen@helsinki.fi
]]>Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opintoyhteistyösopimuksen mukaisesti tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat voivat hakea Helsingin yliopiston oikeustieteellisen opintoja
Opintoihin hyväksytään vuosittain enintään 10 tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijaa ja enintään 10 oikeustieteellisen tiedekunnan perusopiskelijaa. Kumpikin yksikkö tekee esityksen opiskelijavalinnasta ja vastaanottaja tekee päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä. Opinto-oikeus kattaa noin 20 opintopisteen opinnot/opiskelija.
Myönnettävä opinto-oikeus on voimassa kaksi vuotta opinto-oikeuden alkamisesta 1.8.2011, ellei opinto-oikeuden myöntöpäätöksessä tai kurssilistassa ole toisin mainittu, kuitenkin korkeintaan siihen asti kun opiskelija suorittaa lähettävässä yliopistossa sen tutkinnon, jonka opiskelijana opinto-oikeus sopimuksen mukaisiin opintoihin on saatu. Jos jokin opiskelijan suunnitelmaan sisältyvä kurssi poistuu opetusohjelmasta opinto-oikeuden voimassaoloaikana, opiskelija voi sopia vastaavan kurssin suorittamisesta.
Opiskelija saa suorituksistaan todistuksen tai opintosuoritusotteen, jonka perusteella suoritukset kirjataan opiskelijan oman yliopiston opintorekisteriin. Opintojen hyväksilukemisesta päätetään opiskelijan oman yliopiston menettelytavan mukaisesti.
Opintoyhteistyö toteutetaan valtakunnallisen JOO-sopimuksen ulkopuolella, opinnot ovat maksuttomia.
Hakuaika sopimuksen mukaisiin opintoihin päättyy 31.5.2011 klo 15.45.
Valinnan tuloksista ilmoitetaan kesäkuun aikana.
Opinto-oikeutta haetaan Erillisten opintojen suoritusoikeutta koskevalla hakemuksella kohdasta Lomakkeet, Muut lomakkeet
Hakemuksen liitteenä toimitetaan:
Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Tuotantotalouden koulutusohjelma, Anne Johansson, PL 15500, 00076 AALTO
Lisätietoja opintosihteeri Anne Johansson, puh (09) 470 22161, anne.johansson@aalto.fi
Oikeustieteen opintoja suositellaan ensisijaisesti tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneille. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee oikeustieteellinen tiedekunta tuotantotalouden laitoksen esittämistä hakijoista. Mikäli hakijoita on enemmän kuin paikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen opintomenestystä kuvaavalla tunnusluvulla. Tunnusluku lasketaan kaavalla op/lk*ka. Kaavassa op on Aalto-yliopistossa suoritetut opintopisteet, lk läsnäololukukaudet ja ka arvosanojen painotettu keskiarvo. Kuluvaa läsnäololukukautta ei lasketa mukaan läsnäololukukausiin.
Kurssitarjonta:
Sopimusoikeudellinen moduuli (20 op)
Velvoiteoikeuden pakolliset aineopinnot: osio Sopimusoikeus (7 op)
Sopimusoikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Sopimusoikeus (6 op)
-Kansainvälinen kauppa ja kuljetusoikeus (7 op)
Immateriaalioikeudellinen moduuli (20 op)
Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot (9 op)
Kauppaoikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Immateriaalioikeus (10 op) + professori Oeschin kanssa sovittava ylimääräinen kirja (1 op) = 11 op
Kilpailuoikeudellinen moduuli (20 op)
Eurooppaoikeuden pakolliset aineopinnot (6 op)
Kauppaoikeuden pakolliset aineopinnot:
-luentosarja Markkinaoikeus (2 op)
Eurooppaoikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Kilpailuoikeus (6 op)
-Kilpailuoikeuden erityiskysymyksiä (6 op)
Vero-oikeudellinen moduuli (20/22 op)
Finanssioikeuden pakolliset aineopinnot (10 op)
Finanssioikeuden valinnaiset aineopinnot:
-Finanssihallinto (10 op) TAI
-Yritysverotus ja arvonlisäverotus (12 op)
Tenttipäivät: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/Tenttipaivat_2011-2012.pdf
Opiskelijoiden tulee tarkistaa opetustarjonta oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta. Halutessaan opiskelija voi muokata moduulien sisältöä ja sisällyttää moduuliin muita oikeustieteellisen tiedekunnan kursseja kuin mitä tässä on mainittu, kuitenkin siten, että moduulin koko säilyy 20 opintopisteessä. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa muita kursseja, suositellaan, että hän ottaa yhteyttä opintoneuvoja Ritva Pernaseen, 191 22459, ritva.pernanen@helsinki.fi
]]>The winner of the student feedback category was Mikko Jääskeläinen and his course Shaping Institutions. As one of Mikko’s students described the course: “I believe that Shaping Institutions gives the first parts of a tool-set needed to actually implement the know-how gained from several years at university. Organizations need people that not only know what should be done but also know how to communicate this message and get it past the resistance that rigid institutions always demonstrate. Courses like this help in reaching that goal.”
For more information: http://aaltodesignfactory.fi/congratulations-to-the-adf-teaching-act-of-the-spring-2011-winners/
]]>The winner of the student feedback category was Mikko Jääskeläinen and his course Shaping Institutions. As one of Mikko’s students described the course: “I believe that Shaping Institutions gives the first parts of a tool-set needed to actually implement the know-how gained from several years at university. Organizations need people that not only know what should be done but also know how to communicate this message and get it past the resistance that rigid institutions always demonstrate. Courses like this help in reaching that goal.”
For more information: http://aaltodesignfactory.fi/congratulations-to-the-adf-teaching-act-of-the-spring-2011-winners/
]]>Further information regarding the Awards for Excellence can be found at the following site: http://www.emeraldinsight.com/authors/literati/index.htm
]]>Further information regarding the Awards for Excellence can be found at the following site: http://www.emeraldinsight.com/authors/literati/index.htm
]]>Opetuksen ja koulutuksen arvioinnin (Teaching Evaluation Exercise, TEE) kansainväliset asiantuntijapaneelit vierailevat Aallon korkeakouluissa 11.--15.4.2011. Vierailun aikana panelistit haastattelevat muun muassa koulujen johtoa, koulutusohjelmavastaavia ja muuta opetushenkilökuntaa, opiskelijoita, alumneja ja työelämän edustajia. Lisäksi panelistit saattavat koululla liikkuessaan haastatella myös satunnaisesti valitsemiaan henkilöitä. Vierailuviikon tavoitteena on todentaa ja täydentää sitä kuvaa, jonka panelistit ovat koulutusohjelmien tuottaman itsearviointimateriaalin perusteella saaneet Aalto-yliopiston opetuksen ja koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Kaikkien koulujen paneelit työskentelevät viikolla 15 TUAS-talossa.
Aalto-yliopistossa toteutettiin vuonna 2009 kansainvälinen tutkimuksen arviointi http://www.aalto.fi/fi/research/rae/. Tämän jälkeen Aalto-yliopiston hallitus päätti, että yliopiston opetus tulee myös arvioida ja se tapahtuu lukuvuoden 2010-2011 aikana. Opetuksen ja koulutuksen arviointi kohdistuu koulutusohjelmiin, tohtorikoulutus ja kansainväliset yhteistyöohjelmat kuten Erasmus Mundus-ohjelmat jäävät arvioinnin ulkopuolelle.
Perustieteiden korkeakoulun osalta arviointi kohdistuu informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmiin.
Kukin koulutusohjelma on valmistellut itsearviointiraportin annetun kysymyspatteriston pohjalta. Tämän jälkeen nimettiin kullekin koululle kansainvälinen arviointipaneeli, joka haastattelee opiskelijoita, yrityselämän/työnantajien edustajia, alumneja sekä tietysti koulutusohjelmien opettajia ja professoreita. Paneelivierailun tavoitteena on todentaa ja täydentää itsearviointimateriaalin perusteella saatua kuvaa koulutusohjelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Arvioinnin tulokset julkaistaan syyskuussa.
Aalto SCIn arviointipaneelin jäsenet
Chair: Vice-Rector, Prof. Eva Åkesson, Lund University
Senior Lecturer Anders Berglund, Uppsala University
Dr Robin Clark, Aston University
Prof. Erik V. Thomsen, Technical University of Denmark
Finnish Member: Prof. Harri Haapasalo, University of Oulu
Finnish Student Member: Juuso Kuusinen, Tampere University of Technology
Lisätietoja Aalto SCIn TEE-arvioinnista antavat:
Opintoasiainpäällikkö Mari Knuuttila, mari.knuuttila@tkk.fi, p. 050 537 3358
Suunnittelija Tarja Timonen tarja.timonen@tkk.fi, p. 09 470 24678.
Lue lisää TEE-arvioinnista:
Martti Raevaaran puheenvuoro 13.1.: https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=10231591
Aalto Inside: https://inside.aalto.fi/display/tutkimuksenjaopetuksenkehittaminen/Opetuksen+ja+koulutuksen+arviointi+%28TEE%29+2010-2011#Opetuksenjakoulutuksenarviointi%28TEE%292010-2011-Opetuksenarvioinnintoteutus
Opetuksen ja koulutuksen arvioinnin (Teaching Evaluation Exercise, TEE) kansainväliset asiantuntijapaneelit vierailevat Aallon korkeakouluissa 11.--15.4.2011. Vierailun aikana panelistit haastattelevat muun muassa koulujen johtoa, koulutusohjelmavastaavia ja muuta opetushenkilökuntaa, opiskelijoita, alumneja ja työelämän edustajia. Lisäksi panelistit saattavat koululla liikkuessaan haastatella myös satunnaisesti valitsemiaan henkilöitä. Vierailuviikon tavoitteena on todentaa ja täydentää sitä kuvaa, jonka panelistit ovat koulutusohjelmien tuottaman itsearviointimateriaalin perusteella saaneet Aalto-yliopiston opetuksen ja koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Kaikkien koulujen paneelit työskentelevät viikolla 15 TUAS-talossa.
Aalto-yliopistossa toteutettiin vuonna 2009 kansainvälinen tutkimuksen arviointi http://www.aalto.fi/fi/research/rae/. Tämän jälkeen Aalto-yliopiston hallitus päätti, että yliopiston opetus tulee myös arvioida ja se tapahtuu lukuvuoden 2010-2011 aikana. Opetuksen ja koulutuksen arviointi kohdistuu koulutusohjelmiin, tohtorikoulutus ja kansainväliset yhteistyöohjelmat kuten Erasmus Mundus-ohjelmat jäävät arvioinnin ulkopuolelle.
Perustieteiden korkeakoulun osalta arviointi kohdistuu informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmiin.
Kukin koulutusohjelma on valmistellut itsearviointiraportin annetun kysymyspatteriston pohjalta. Tämän jälkeen nimettiin kullekin koululle kansainvälinen arviointipaneeli, joka haastattelee opiskelijoita, yrityselämän/työnantajien edustajia, alumneja sekä tietysti koulutusohjelmien opettajia ja professoreita. Paneelivierailun tavoitteena on todentaa ja täydentää itsearviointimateriaalin perusteella saatua kuvaa koulutusohjelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja kehittämisestä. Arvioinnin tulokset julkaistaan syyskuussa.
Aalto SCIn arviointipaneelin jäsenet
Chair: Vice-Rector, Prof. Eva Åkesson, Lund University
Senior Lecturer Anders Berglund, Uppsala University
Dr Robin Clark, Aston University
Prof. Erik V. Thomsen, Technical University of Denmark
Finnish Member: Prof. Harri Haapasalo, University of Oulu
Finnish Student Member: Juuso Kuusinen, Tampere University of Technology
Lisätietoja Aalto SCIn TEE-arvioinnista antavat:
Opintoasiainpäällikkö Mari Knuuttila, mari.knuuttila@tkk.fi, p. 050 537 3358
Suunnittelija Tarja Timonen tarja.timonen@tkk.fi, p. 09 470 24678.
Lue lisää TEE-arvioinnista:
Martti Raevaaran puheenvuoro 13.1.: https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=10231591
Aalto Inside: https://inside.aalto.fi/display/tutkimuksenjaopetuksenkehittaminen/Opetuksen+ja+koulutuksen+arviointi+%28TEE%29+2010-2011#Opetuksenjakoulutuksenarviointi%28TEE%292010-2011-Opetuksenarvioinnintoteutus
21.4. klo 9-15
22.-25.4. kirjasto on kiinni
26.-29.4. klo 9-15.
21.4. klo 9-15
22.-25.4. kirjasto on kiinni
26.-29.4. klo 9-15.
Merkittävimmät muutokset:
1. Varatun aineiston noutamatta jättäminen: 2 e.
2. Myöhästymismaksu: 0.30 e.
3. Myöhästymismaksu kurssikirjat: 0.70 e.
4. Verkkomaksumahdollisuus Teemu-tietokannan kautta
5. Henkilökuntaan kuuluvalle ei kerry sakkoja palauttamattomista lainoista
Lisätietoja Tuotantotalouden laitoksen kirjastosta.
]]>Merkittävimmät muutokset:
1. Varatun aineiston noutamatta jättäminen: 2 e.
2. Myöhästymismaksu: 0.30 e.
3. Myöhästymismaksu kurssikirjat: 0.70 e.
4. Verkkomaksumahdollisuus Teemu-tietokannan kautta
5. Henkilökuntaan kuuluvalle ei kerry sakkoja palauttamattomista lainoista
Lisätietoja Tuotantotalouden laitoksen kirjastosta.
]]>Torstaina 31.3.2011, Päärakennus, D-Sali klo 14:00-16:00
Käytäntöjä diplomityön tekemiseen on monenlaisia, tule kuulemaan eri vaihtoehdoista sekä poimimaan ideoita omaa diplomityötäsi ajatellen.
Etenkin diplomi-/lopputyövaihetta lähestyville opiskelijoille.
Lisätietoja: http://urapalvelut.tkk.fi/ajankohtaista
Torstaina 31.3.2011, Päärakennus, D-Sali klo 14:00-16:00
Käytäntöjä diplomityön tekemiseen on monenlaisia, tule kuulemaan eri vaihtoehdoista sekä poimimaan ideoita omaa diplomityötäsi ajatellen.
Etenkin diplomi-/lopputyövaihetta lähestyville opiskelijoille.
Lisätietoja: http://urapalvelut.tkk.fi/ajankohtaista